24.12.2013

Hyvää joulua!

Vielä on ehtii jännittää, onko ollut kilttinä vai tuleeko lahjaksi vain lumiukon kakkaa.


Tässä on käytetty Tictac-karkkeja, mutta myös pienet vaahtokarkit käyvät.

Levollista tai ainakin iloista joulua!

19.12.2013

Lisää poroja! Petteri Punakuono on nyt aikuinen!

Joulun aikaan kyläillessä on kiva viedä jotain pientä jouluviemistä... ja musta on monesti vaikea keksiä miehille lahjoja. Näin viime vuonna Pinterestissä kivan idean Life of a Modern Mom -blogista. Tänä syksynä löydettiin varastossa ollut kuumaliimapistooli, joten ostin Haaparannalta Herrljungan herkkuglögejä ja tein niistä Petteri Punakuonoja aikuisille.


Pulloporojahan voi tehdä mistä vaan nesteestä - LoaMM-blogissa oli olutta (kruunukorkin kans näyttää hyvältä!), mutta kyllähän ne Coca-Colankin värit tähän sopisivat... Nämä mallipullot on pieniä, 2,5 desilitraa vetoisuudeltaan.


Tarvikkeet:
Pullo jotain
piipunrassia
punainen pompom-askartelupallo
irtosilmät (kuten Tiimarin kuitissa lukee)
kuumaliimapistooli ja liimaa
sakset

Laita piipunrassi kahtia, laita keskikohta pullon kaulaan korkin alapuolelle, tulevan naaman keskikohtaan. Pyöräytä piipunrassi takana ympäri, taivuta päät ylös. Ota toinen piipunrassi, leikkaa se kahtia ja vielä uudelleen kahteen osaan. Pyöräytä osat kiinni sarvien yläosaan (kannattaa siis tehdä parillinen määrä näitä, toiset jää tällä mallilla jemmaan). Kuumaliimaa nenä ja silmät sopivan hupsuiksi.

Makeeta joulua, toivottaa Petteri Punakuono.

Pitkän tauon jälkeen täällä taas. Meillä on ollut varsin vilkas loppusyksy ja väkräilyjäkin pitää vähän salailla joulun takia, mutta tässä idea pieneen joulumuistamiseen: Petteri Punakuono -kortti. Idea on luonnollisesti Pinterestistä bongattu. Toteus vaatii aikuisen (ja/tai ison lapsen), mutta lapsesta nämä ovat tosi hienoja!


Missy Mac Creations -blogissa on ihan mallipiirros, jonka voi printata oman homman tueksi, mutta meillä nämä kortit (tägeistä huolimatta) toteuttanut mies leikkeli sarvet ihan fiiliksellä.


Tarvikkeet:

Paperia (tai kartonkia)
pyöreä tikkari
liimaa
silmät (tai kynä)
sakset

Taita paperi kaksin kerroin. Piirrä poron pää niin, että alaosa päästä on taitteen kohdalla. Jos haluat, voit taittaa paperin vielä uusiksi (tämä kohta tulee tikkarin tikun kohdalle, sarvien väliin), jotta saat pään ja sarvet symmetriseksi. Leikkaa poron suun kohdalle pieni kolo, jotta saat tikkarin tikun ulos sitä kautta. Kortti on helpointa kirjoittaa tässä vaiheessa! Leikkaa nenälle sopiva kolo (meillä on minikokoisia Chupa Chupseja, joista käytettiin mansikka- ja kirsikkatikkarit). Pujota tikkari suukolosta oikealle kohdalle, liimaa paperin sisäpuolet toisiinsa. Liimaa lopuksi porolle liikkuvat silmät tai piirrä sopivat piirteet. Myös huovasta leikattu kieli roikkumassa on hauska ja poromainen lisä.

29.11.2013

3D-maalaus - aarrearkku

3D, tuo ihana muotijuttu.... Leffoissa kolmiulotteisuus ei aina ole perusteltua, mutta tässäpä on. Elga Benedictalla oli Instagramissa kuvia siitä, kuinka he maalasivat lasten kanssa kolmiulotteisia juttuja. Lähes aina tulee maalattua paperia, joka on kivaa, mutta välillä on jännä maalata jotain muutakin.


N tykkää käyttää maalaamisessa työvälineitä. Lisäksi on tärkeää saada ottaa maalia itse.... (Värikylvyssä ohjaajat kaatavat maalit paperille.) Autoin hänet alkuun tekemällä N-kirjaimen kanamunakennon kanteen.


Vauvalle oli vauvaystävällisemmät maalit (sosetta ja mustaherukkarouhetta) ja vessapaperirullia, mutta maalikippo kiinnosti enemmän.


N innostui tekemään reittejä itseensä ja vahtina olleeseen isäänsä. Niitä pitkin oli hauska kutitella toisia.


Määränpää ei ole tärkeä, mutta melko hieno sitä tuli. Pohjassa on kuulemma Angry Birdsejä. Näin voisi tehdä myös aarrearkun.

Tarvikkeet:
Kananmunakenno tai muu pahvinen pakkausmateriaali - mitä enemmän muotoja, sitä parempi!
Maalia
(Pensseleitä tms työvälineitä)

Maalatkaa ja jutelkaa samalla siitä, millaista on maalata erilaisia muotoja jne.

13.11.2013

Kerrosbussillinen takkatulta tjsp


Näistä syntyy isänpäivälahja, joka sopii myös joululahjaksi tai tuliaisiksi vallan mainiosti. 

Mietimme vaarin isänpäivälahjan ideaa miehen kanssa ääneen, ja Nipsu kertoi haluavansa tehdä vaarille kerrosbussin. Isi selaili hetken Pinterestiä ja sai idean (asiat saattavat liittyä toisiinsa tai olla liittymättä). 


Kerrosbussi tehtiin siis takkatulitikkorasian päälle palasteluhommista tutulla tekniikalla. Mies liimasi laatikon ympärille punaisen paperin, leikkasi kuviot ja Nipsu liimasi. Valmis tulitikkurasia on upea. Myös paloautoversio vois olla hauska!


Tarvikkeet:
Rasia pitkiä tulitikkuja
väripaperia
liimaa

Liimaa väripaperi tulitikkurasian päälle, mutta muista jättää raapaisupinta/-pinnat peittämättä. Leikkele ikkunat ja renkaat. Liimaa. Kuivata (tarvittaessa painon alla suoristumassa).


7.11.2013

Tabletti, nuo lapsiperheen pelastus!


Sain iPadin mieheltä joululahjaksi ennen esikoisen syntymää. Ajatus oli, että voin sitten istua kahvilassa lapsen nukkuessa, juoda hyvää kahvia ja lukea pädiltä jotain. No ihan noin se ei mennyt, kun ei meidän lapset ole mitään kahvilanukkujia ja kahviloitiin mieluummin ystävien kanssa. Käyttämättä pädi ei suinkaan ole jäänyt, vaan se auttaa monen kiperän tilanteen yli. Kuopuksen äitiysneuvolat esikoinen touhusi iPadilla, huonoa syöjää se hämää (syö vahingossa, kun keskittyy muuhun), autossa pädi roikkuu vauvan edessä Maisa pyörien (jos DNA pelittää).

Lapsi on siinä mielessä ihan hemmoteltu, että mun vanha puhelin on hänen käytössään... Tai ei puhelinkäytössä (ei ole SIM-korttia), vaan unimusiikkisoittimena ja joskus viihdytyksenäkin. Se on ollut nyt tuossa käytössä 1,5 vuotta ilman mitään kuorta, eikä ole mennyt rikki tms.

Tässä on meidän suosikkeja iPad- ja iPhone-ohjelmista. Suurimman osan olemme löytäneet ihanien ystävien avulla, ja otamme mielellämme vastaan vinkkejä kivoista sovelluksista myös jatkossa, eli laittakaahan hyvä kiertämään ja vinkit jakoon!


Katsottavaa/kuunneltavaa:

YouTube on Nipsun ykkössuosikki. Sieltä poikanen katsoo leluesittelyjä, kirkkovideioita, joidenkin omakuvaamia juna- ja autopätkiä ja lastenohjelmia. Esimerkiksi Minuscule (Ruohonjuuritasolla), Uki ja Tutitu toimivat hyvin, kun ovat lähes kielettömiä. Tosin Nipsu katsoo myös ohjelmia, joiden kieltä ei ymmärrä, eikä se tunnu haittaavan. Yksin ei lasta kuitenkaan voi jättää YouTuben ääreen, koska se tarjoaa aina seuraavia vaihtoehtoja.

Perheemme käyttää Netflixiä. Se on maksullinen palvelu, jonka kautta voi katsoa sarjoja ja elokuvia eri laitteilla. Välillä tuntuu, että maksettiin sitä ihan vaan Pikku prinsessan takia, mutta on siellä vaikka mitä sarjoja aikuisillekin. Myös Touhulan arvoituksia, Rasmus-nallea ja Chuckia Nipsu katsoo joskus. Ja nykyään valitettavan usein Karvista. Tähän saa perheenjäsenille omat profiilit ja periaatteessa saa myös lapsiystävällisen version... Tosin siinäkin mainostettiin Arrested Developmentia. Netflix on kuitenkin turvallinen laittaa päälle, jos käy itse suihkussa tai syöttää pienempää tai mitä vaan, sillä se näyttää sarjasta samaa sarjaa muutaman jakson, minkä jälkeen tulee kysymys, että haluaako vielä jatkaa katselua. Ei siis ikäviä yllätyksiä, kuten YouTuben kanssa! Nyt Netflixiin on tullut Nickelodeon-sarjoja, jotka on ehkä vanhemmista vähän kökköjä, mutta lapsi tykkää. Ni hao Kai-Lan opettaa hyvää käytöstä ja kiinaa, Dorassa ja Diegossa saa katsoja auttaa seikkailuissa (puhumalla, huutamalla, liikkumalla, näyttämällä oikean jne) ja samalla voi oppia englantia.

Ylellä on lasten oma app, josta löytyy lapsille sopivat ohjelmat. Tosi hyvä, joskin käyttöliittymä on sellainen, että Nipsulla menee välillä ohjelmat på svenskaksi. Pädillä on myös pelejä ja muuta tekemistä, nukutuspeli on ainakin kiva.

Spotify on meidän pelastus. Lähinnä siis siksi, että saadaan sama musiikkilista ladattua useaan laitteeseen, joten unimusiikit saa soimaan missä vaan ja kummallekin pojalle yhtä aikaa eri huoneisiin. (OT sivuhuomio: maksakaa Spotifystanne, se on kuitenkin melko edullinen hinta isosta ilosta.)


Pelit:

Lapsi aloitti peliuransa äidin puhelimella Hello Babyn Peek-A-Boo-pelillä, jossa punaista palloa kosketaan ja ruutuun ilmeistyy eläimen kuva + kuuluu ääni. (Peli on maksullinen.)

Wonderkindin Toddler's Seek And Findit on tosi ihania! Niissä on kuva, jonka yksityiskohtaa koskemalla tapahtuu jotain. Vähän kuin interaktiivinen kirja siis. (Pelit ovat maksullisia.)

Talking Tom Cat 2 on ristiriitainen juttu... Ensin ehkä hauska aikuisistakin, muttei enää kahden minuutin jälkeen. Kissa toistaa kaikki kuulemansa äänet ärrrrrsyttävällä äänellä. Sovellus kannustaa puhumiseen, mutta kyllä on välillä vanhempien hermot koetuksella.

Legolla on useampikin hyvä peli. Eläintarhapelissä seikkaillaan ja suoritetaan tehtäviä. Nipsu tarvitsi tähän ensin aikuisen selittämään. Lego 4+ on tasohyppelymäinen autopeli, jossa ensin kootaan auto ja lopuksi saa koota palkinnon. Myös Legon junapeliä on jonkin verran pelattu.

Toinen hyvä pelimerkki on Tocaboca. Tocan lääkäripeli on ihan huippu! Siinä on erilaisia tehtäviä, tulee kyllä hienomotoriikkaa treenattua. Lääkäripeli on varmaan kaikkien aikojen pelatuin meillä. Nipsu pelailee myös keittiöhirviöpeliäjunapeliä ja joulukampaamopeliä. Uusia tuttavuuksia on Cars ja Builders. Osa näistä peleistä on maksullisia - välillä saa ilmaiseksi jossain kampanjassa jne. Tocan pelit on siinä mielessä kivoja hankkia, että tähän asti kaikki pelit ovat kiinnostaneet Nipsua ja olleet toimivia kaikin puolin. Pelit on suunniteltu vähän isommalle, osa peleistä on hankalia suhteellisen taitavallekin kohta-kolmevuotiaalle.

Palapelit on hyvä iPadillä! Pixel Envisionin Cars Trucks on yksi suosikeista. Samaa sarjaa löytyy (valmistajan sivujen kautta) myös muita kulkuvälineitä ja eläimiä. Maksullinen, mutta kiva kulkuvälinepalapeli on Banana Appsin Transport Cartoon. (Samalla firmalla on muuten myös kodin tavaroista palapeli, joka voisi olla hyvä puheharjoittelussa.) Nipsu pelaa myös Lasten palapeli -nimellä olevaa palapeliä. Siinä ja Banana Appsin peleissä valitaan ensin haluaako laittaa kokonaisia kuvia paikoilleen (vähän kuin perinteinen nuppipalapeli) vai koota kuvan palasista (perinteinen palapeli).

FruitNinjaa on yritetty vähän esitellä Nipsulle, kun sitä voisi pelata toisen kanssa, mutta se on vielä vähän vaiheessa...

Kapun metsää me on pelattu vain puhelimella, mutta siitä näyttää olevan pädiversiokin. Nyt huomasin myös samojen tekijöiden Tickle Toy Cameran, joka täytynee hankkia myös... Kapun metsässä on erilaisia eläimiin ja metsään liittyviä tehtäviä, eli voi syöttää kettua, järjestellä sieniä koriin värin mukaan jne. PumiLumi on musta jotenkin vähän samaa sarjaa kuin Kapun metsä (eli söpö?). PumiLumissa etsitään piilossa olevia eläimiä.

Puhelimella Nipsu tykkää Rasmus Nallesta. Siinä on se hyvä puoli, että videot näkyvät myös silloin, kun netti ei toimi... Videoiden lisäksi sovelluksesta löytyy värityskuvia, pelejä ja muuta pientä puuhaa. Sovellus on ilmainen, mutta se tarjoaa maksullista sisältöä (mm. lisää videoita). Miina ja Manu ovat myös kiinnostaneet, mutta eivät ole mitään megahittejä. Ihana silti, että löytyy myös oikeasti suomenkielistä sisältöä.

Yksi suurimpia hittejä on Polish Jokesin Kids Vehicles -sarjan City Trucks & Buses ja Construction. Okei, äiti välillä vähän kyllästyy Jeffiin ja sen "Tap anywhere on vehicle and I'll tell you more. Tap me to hear more about it" -juttuihin, mutta lapsesta peli on ihana. "Pelissä" tulee kulkuneuvo ruutuun, sitten voi tehdä jotain (sytyttää hälytysajoneuvon valot ja pillit, pyyhkiä ikkunoita, tyhjentää roskis roska-autoon jne) ja lopuksi käyttäjä saa sipaista kulkuneuvon liikkeelle. Kevytversio on ilmainen, koko hommaa maksaa.

Doodle Truck kiehtoo Nipsua, mutta on vielä vähän haastava. Siinä pitää odottaa lasti kyytiin ja sitten ajaa varovasti perille. Peli on kai oikeasti aikuisille (tai vastaaville), Nipsu ei ole ikinä vielä saanut edes autoa ehjänä perille.


Muuta:


Älkää ikinä paljastako lapsellenne Google Mapsin Street View'tä. Se on loputon suo! 
Äiti, kassotaan nyt Ten Ten [Big Ben]. No niin, nyt Eiffel-torni. Äiti, näytä Uspenskin katedraali. Missä on Kallion kirkko?

Nipsu tanssii onnentanssin. Postirekka on tuonut postikortit, joiden kohteita etsitään.

--

Heiiiii, unohdin hyvän: perheille, joissa on vastasyntynyt: Total Baby! Odottavalle What to Expectin Tracker, joka on noin miljardi kertaa viihdyttävämpi (ja parempi) kuin Vau:n viikkosähköposti.

3.11.2013

Muovailuvahatyömaa

Meillä on muovailuvahaa, joten olen miettinyt tapoja käyttää sitä. Täysin vapaa leikki ei ole jotenkin Nipsun juttu - hänelle sopii paremmin, että on joku idea, josta hän voi sitten kehittää oman leikkinsä. Leipomisleikkiä ollaan tehty nyt pariin kertaan, mutta välillä pitää keksiä myös uusia juttuja.

Muoviset halpistyökalut ovat ihan loistava lelu keveytensä, vähätuhoisuutensa ja pestävyytensä takia, ja nyt ne otettiin mukaan muovailuvahahommiin.


Kotitekoista muovailuvahaa tulee meidän reseptillä iso köntti, ja siihen onkin helppo hakata nauloja.


Ruuvitkin voi ihan hyvin tässä leikissä hakata vasaralla (tai äiti tökätä), jotta ne päästään irroittamaan asiallisesti. (Ruuvimeisselillä ruuvattiin tuota isoa könttiä, siihen hommaan ei ruuveja sekoitettu...)


Muovailuvaha sopii myös saksitreeniin mainiosti.


Olen nyt yrittänyt keksiä vauvalle omia versioita leikeistä. Tämä oli helppo homma, tökkäsin nimittäin ruuveja ja nauloja muovailuvahaan tutkittavaksi.


Vauvasta oli myös ihana lähmiä ja riipiä muovailuvahaa... Märillä sormilla siitä tuli ihanaa lällyä.

31.10.2013

O niinku omena

O-päivää aloittelimme niin, että Nipsu katsoi päiväunilta heräillessään Netflixistä Touhulan arvoituksien Jättiläisomenan arvoituksen (Busytown Mysteries: The Big Apple Mystery). Siinä on iso omenakyltti vierii minne sattuu, joten O niinku omena oli päivän teema. 

Olin ajatellut tehdä reittitehtävän johonkin päivään, ja tähän se sopi loistavasti. Poikien katsoessa Richard Scarryä tein palikoista keittiöön radan.


Nipsu innostui! 


Omenaa oli jännä pyörittää, kun se meni vähän minne sattuu.


Melkein perillä.


"Omena loiskahti veteen!"


Ja sitten varsin epäyllättäin rata tuhoutui.


Tukkirekka, leikkien jeesusteippi, oli tietysti mukana hommissa.


Sitten Nipsu rakensi itse Eiffel-tornin ja uuden reitin.


Vauvakin sai oman omenaleikin, mutta oli niin nopea, etten useista yrityksistä huolimatta saanut kuvaa leikin alusta eli omenasta Martin kyydissä. Vauvasta leikki oli ihana, kun molemmat leikkivälineet liikkuivat vähän.

Leikin lopussa maisteltiin molempien poikien kanssa omenaa ja lopulta leivottiin omena-kookospuusteja. Pulla oli kokeilu kaapista löytyvillä aineksilla, hauska ja raikas vaihtoehto peruskorvapuustille.

30.10.2013

Koko Suomi leipoo (muovailuvahasta)!

Ollaan alettua katsoa varsin myöhäisheränneesti Koko Suomi leipoo -sarjaa Katsomosta. Lapsiystävällisenä se on hyvä sarja; ei tarvitse odottaa isomman nukahtamista ensin. Laitoinkin yhtenä aamupäivänä se pyörimään telkkariin ja kaivoin mansikkamuovailuvahan jääkaapista. Alustin siihen vähän lisää jauhoja silikonialustalla ja valmistelin leikkiä sen verran, että pyöräytin tyhjään kananmunakennoon kuusi muovailuvahamunaa.


Tämä leikki oli niin ihana, etten ehtinyt saada ennen-kuvaa.


Leipomishomma oli molemmille pojille yhteinen leikki. Vauva aloitti leivinpaperin rapistelulla, Nipsu kananmunahommilla.



Vauvanen testasi muovailuvahaa yhden lipaisun verran ja päätti, että vispilä on parempi juttu.


Kokeneena leipojana Nipsu tiesi, että kananmunat pitää laskea. Parasta hänestä tässä leikissä oli kananmunien lastaaminen mittakippoon, niiden laskeminen ja kaataminen takaisin leipomiskulhoon, jotta homman sai aloittaa alusta.


Vauva tykkäsi leivinpaperin lisäksi erityisesti vispilästä. Myös muffinssivuoat olivat kivoja, mutta ne ovat vähän liian suussasulavia vauvakäyttöön.

Leipomisleikki oli superkiva sekä vauvasta, pojasta että äidistä. Molemmat pojat viihtyivät ja samalla harjoittelivat vaikka minkälaisia taitoja. Muovailuvahaleikkien hyödyistä voi muuten lukea lisää The Imagination Tree -blogista. Koristeeksi tms ajattelemani kaupan muovailuvaha jäi käyttämättä - kuten oikeassakin leipomisessa, Nipsu oli tässäkin kiinnostunein leipomisvaiheesta, eikä uunin jälkeen tapahtuvat asiat kiinnostaneet ollenkaan.

29.10.2013

N teki N-päivänä näkkäriä

N niinku näkkäri, tai näkkäripipari, kuten me Nipsun kans näitä sanotaan. Näkkäripipareita nämä on siksi, että N on arka maistaja, piparit herkkua ja nämä tehdään piparimuotilla - näkkäripiparit on siis turvallisia herkkuja. Tein näitä ekan kerran lapsille evääksi, mutta me vanhemmatkin ihastuttiin tähän terveelliseen arkiherkkuun. Resepti on Pullahiiren (vanhasta?) blogista.


Nipsu tosin tykkää näistä lähinnä raakana. On kyllä tosi omituista, että ällölöllöjä ja lähmää vihaava N ylipäätään maistoi tätä taikinaa aikoinaan ekan kerran, mutta ehkä vielä oudompaa on, että tämä on hänen mielestään tosi-tosi hyvää, siis ihan tanssittavan hyvää, nimenomaan raakana.


Nipsu pyysi minulta sydäntä epämääräisten reunarepimistensä tilalle.


N vei äidin sydämen.



3 dl lämmintä vettä
1/2 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
3 rkl öljyä
5 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja

Sekoita jauhot keskenään ja muut aineet keskenään. Sekoita jauhot nesteeseen yleiskoneen kulhossa. Vaivaa hyvin. Kohota liinan alla noin puoli tuntia.

Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Kauli taikina ohueksi, minä olen tehnyt sen monessa osassa. Mitä ohuempi, sitä parempi! Käytä piparimuotteja apuna. Isoista saat leipiä (tai voit vain leikellä saumankohdat levyyn, jos haluat), pienistä näkkärinaksuja. Pistele reikiä, jollet halua näkkäriesi pullistuvan. Me on rei'itetty isot ja annettu pienien pullistua. Halutessasi voit painella sormisuolaa kiinni leipäkekseihin.

Paista noin viisi minuuttia, kunnes näkkärit saavat hieman väriä. Sammuta uuni, mutta anna leipien kuivua jälkilämmössä vielä noin 45 minuuttia.

28.10.2013

Mmmm! Mansikkamuovailuvahaa!


Keittiössä tapahtui jänniä, sillä oli M:n vuoro! Olin pohtinut jo pitkään kotitekoista muovailuvahaa - lähinnä tosin siitä näkökulmasta, että mitä järkeä, kun kaupastakin saa halvalla. 

Ajattelin kuitenkin, että tämä voisi olla kiva yhteinen leikki vauvalle ja isommalle, jos vaan muovailuvaha olisi vauvaystävällisempää. Myös tuoksuva versio kiinnosti sitruunaleikkiriisin jälkeen. Pinterestin kautta olin tutustunut mm. Modern Parents Messy Kids -blogin Jell-O'a hyödyntävään muovailuvahaan, mutta koska viinikivi (cream of tartar) on Suomessa apteekkikamaa ja sinnekin pitäisi erikseen tilata, niin tämä oli vähän jäänyt. Lattemamman blogista löysin kuitenkin suomennetun version, ja siis leivinjauheellakin muovailuvaha oli onnistunut.


M on siis mansikkamuovailuvaha!


"Kato, siitä tuli iso mato!"


"Nyt siitä tuli etana!"


Vauvanen puolivuotias oli oikeastaan veljeään kiinnostuneempi tästä ihanan herkullisesta köntistä. Vähän hän yritti maistellakin, mutta suola tyrmäsi ne yritykset äidin kaverina. Suola poislukien tämä on vauvaystävällinen, mutta meidän herkkusuuvauvankin suola karkotti kyllä ekasta maistamisesta jo ennen äidin väliintuloa.

Tällä kertaa en listaakaan reseptiä tähän, vaan suosittelen tsekkaamaan ne Lattemamman ja MPMK:n blogit, koska niissä on ihan loistavat kuvitetut reseptit. Muut ainekset löytyvät kyllä kotoa, jos muistat kaupassa sen Jell-O'n. Lisähuomautan kuitenkin, että sitä mönjää saa sitten keitellä ihan tajuttoman kauan (lähempänä puolta tuntia kuin viittä minuuttia) ja jauhoja täytyi ainakin minun lisätä ihan reilusti jäähtymisen jälkeen, eli tuo reseptin jauhomäärä on vaan alkupiste. Tämä ei siis ole mikään meidän ex tempore -tyyppien ideaalihomma.


Nipsun mielestä parempi ämmähomma oli muuten MELU, nimittäin helmikoru ja peltiroskis...  kunnes roskis meni roskikseen.

26.10.2013

L niinku sairaalaleikki eli lääkäri


L niinku lääkäri!


Nipsu on vähän pelännyt sairaalaa sen jälkeen, kun äiti ja pikkuveli oli siellä pitkään pois kotoa (eli veli syntyi). Pikkukoulussa on kuitenkin leikitty lääkärivälineillä, ja nyt leikkiin on innostuttu kotonakin. L niinku lääkäri -leikissä pikkuveli on hyvä potilas (vähän niinku Pipsa Possussa!), kunhan vaan riittää muuta viihdettä...


25.10.2013

Ällölöllökakku

Muistatteko sen mutakuoppatyömaan, jonka oli tarkoitus olla liivatekakku? Niin vähästä en lannistunut, vaan ostin uudet liivatteet. Tavoitteena oli saada elintarvikevärillä värjätty liivatekakku, jonka sisällä on leluja kaiveltavaksi. Toivoin leikin sopivan sekä 2,75-vuotiaalle ja puolivuotiaalle, ja koska oltiin flunssaisia, lisäsin piparminttuaromia avaamaan hengitystä... Meillä tällaiset sotkuleikit tehdään lämmitetyllä kylpyhuoneen lattialla juuri ennen kylpyä/suihkua.


Vihdoinkin onnistunut ällölöllökakku!


Nipsun kauhistunut reaktio oli heti kakkua kipatessa: "tämä ei ole minun suosikkini, minä en halua olla täällä kylppärissä, minä haluan mennä keittiöön!" Tuuteli-vauva sen sijaan tutki löllöä innolla.


Tämän lähemmäs ällölöllöä Nipsu ei suostunut, eli suihkutti pikaisesti yhtä lelua puhtaaksi. (Oli siis pesuhetki, siksi "pakko-osallistuminen".)


Tuuteli lähmi ja tutki ällölöllökakkua tohkeissaan.


Tarvikkeet:
kakkuvuoka tai muu astia
liivatelehtiä
vettä
autoja, dinoja, eläimiä, kirjaimia tms (huomioi puhdistus!)
elintarvikeväriä ja piparminttuaromia halutessasi

Liota liivatelehdet kylmässä vedessä ohjeen mukaan (laita lehdet sinne yksitellen, jotta väleihin jää vettä eivätkä ne takerru yhteen). Keitä vettä. Laske liivatteen määrä tarkkaan - sitä täytyy olla yllättävän paljon! Puristele liivatelehdistä kylmä vesi ja lisää ne kuumaan veteen, jolloin ne liukenevat. Voit ihan hyvin lisätä osan vedestä tämän jälkeen kylmänä, jotta saat seoksen jäähtymään nopeammin. Lisää väri ja tuoksu halutessasi. Liivate syö tuoksua tehokkaasti, meidän ihanasti koko jääkaapin tuoksuttanut kakku oli lähes hajuton valmiina, joten tuoksua mieluummin liikaa kuin liian vähän. 

Kakkuvuoan pohjalle kannattaa laittaa kelmu, jotta kakun saa irti helposti. Minun silikonivuokaani pohja tarttui vähän... Irtopohjavuoka toimisi varmasti mainiosti. Kun aineet on sekoitettu ja oikeassa vuoassa, voi lelut heittää sekaan (tai sitten voi odottaa hetken ja laittaa ne kun kakku on jo vähän hyytynyt). Hyydytä kakkua jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Tämän voi siis tehdä aamulla ja leikkiä päiväunien jälkeen, tai sitten voi jo illalla varautua seuraavaan päivään.

Ohjeen sekavuudesta huolimatta kakku on tosi helppo ja nopea tehdä. Tykkään tästä, kun tämä sopii vähän kaikenikäisille... Vanhemmatkin halusivat siis vähän lällytellä tätä. Sopii mainiosti näin halloweeniin ja (loputtomaan) flunssakauteen!