2.2.2014

Sydänkranssi


Ystävänpäivä on ihan kohta täällä. Näin Suomesta katsottuna Pinterestin juhlapyhäintoilu on välillä omituista - halloweenit ja kiitospäivät ja ystävänpäivät on siellä ihan hössötyspäiviä, tosin vuosi vuodelta intoilu lisääntyy Suomessakin. Me tehtiin joululahjoiksi sydänkransseja, The Imagination Treen sydänmobilen innoittamina. Nämä sopivat mainiosti myös ystävänpäivään, ja taidetaankin tehdä kotioveen yksi tällainen.


Ensin pitää leikata sydän pahvista. Meillä taisi olla apuna iso piparimuotti. Tehtiin pohjia tuplamäärä, liimattiin kaksi vastakkain.


Käytettiin maalaamisessa sormivärejä (koska ne on tehokkaita ja me laiskoja). Mies ja teini tuputtelivat, pienempi tykkäsi enemmän pensselistä, kun ei halua sormien sotkeentuvan ollenkaan. Tällainen maalaaminen oli hänestä selvästi kivaa puuhaa, kun oli selkeä tavoite ja hyvä lopputulos oli saavutettavissa (vrt. piirtäminen, joka on vähän haastavaa).


Leikkijän päätehtävä, narun pyörittely, ei yllättäin ollutkaan hänestä yhtään kivaa. Kaikista parhaiten hänet sai motivoitua siihen piilottamalla narukerän sisään hämähäkin, joka tarvitsi apua seitin luomisessa...


Tarvikkeet:
Jämä-/pakkauspahvia
Mattoveitsi ja/tai sakset
maalia
liimaa
narua/lankaa
(kulkuset tai muuta koristeita)

Piirrä pahviin sydän ja sen sisälle toinen, leikkaa irti. Tämä vaihe on hyvä tehdä aikuisen (tai ison lapsen aikuisen valvonnassa). Paksusta pahvista oli aikuisellekin haastava homma saada siisti. Jos haluat tehdä tuplapaksun, käytä valmista versiota mallina toisen piirtämisessä. Kannattaa muuten suunnitella niin, että mahdollinen tekstipuoli liimautuu toiseen tekstipuoleen, ettei tarvitse saada pahvissa olevaa tekstiä piiloon (mistäköhän tiedän...). Erityisesti, jos kyseessä on kiiltäväpintainen pahvi.

Maalatkaa pahvit. Pensseli on kiva tarkkuusharjoitus, tuputus on nopea, sormillakin onnistuu. Liimatkaa yhteen, kun maali on kuivunut.

Langasta/narusta kannattaa leikata lyhyehkö pätkä, jonka lapsi pystyy vielä hallitsemaan. Toisaalta lankojen päättely on haastavaa (jos haluaa tehdä kaksipuolisen kranssin eli päättelee ne sullomalla langan päät pahvin koloihin), joten tuollainen narukeräkin on aika kiva juttu. Ja tosiaan - meillä vähän alle kolmivuotias oli kiinnostunut enemmän narukerähommasta kuin pyörittelemään pitkää lankaa yhtään mihinkään.

Lankaa/narua/kerää siis pyöritetään pahvin ympäri, kunnes kaikki naru on kadonnut. Sitten vain uutta pätkää kehiin. Meillä aikuinen auttoi liikuttamaan sydäntä, ettei kaikki mennyt yhteen läjään.

Tuossa alakuvassa on yksi kransseista miehen ja pojan lopetettua työnsä. Ylimmässä kuvassa on sama kranssi sen jälkeen, kun äiti vähän viimeisteli sitä... Eli päättelin langat siistimmin ja lisäsin kulkuset roikkumaan. Nuo kulkuslangat on pyöritelty ihan samoin kuin kaikki muukin, ja se roikkuu tuossa "irrallaan", eli lanka on vain pyöritelty pari kertaa ympäri. Näin ystävänpäivän alla kranssiin voi lisätä jotain ihan muuta, vaikka nimikirjaimia tai sydänpiparimuotit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti