Suklaajätskimutamuovailuvaha

Okei, myönnän. Muhun on iskenyt kotimuovailuvahahulluus. Etsin sitä täydellisen täydellistä muovailuvahareseptiä... Aiempia kokeiluja on jo muutama takana, nyt oli vuorossa mudalta näyttävä kaakaoihanuus.

Itse asiassa mies teki tämän ja sanoi tekovaiheessa, ettei enää ikinä tee tätä tyhmää muovailuvahaa, mutta perui lausunnon muovailuvahan valmistuttua. Samassa yhteydessä minä myönsin, että reseptin puolittaminen olisi sittenkin ollut hyvä idea.

Tämä muovailuvaha on ehkä suunniteltu mudaksi, mutta me leikittiin jäätelökioskia. Suklaa on Nipsun suosikkijätski!

Pikkuvelikin pääsi mukaan leikkiin, mutta hän ei oikein diggaile näistä muovailuvahahommista, koska muovailuvaha on pahaa. Hän tykkää enemmän syödä vaikkapa näkkäritaikinaa.

Kokonaisarvio on, että koostumus on ihana, tuoksu on ihana, satsi on valtavan (liian) suuri ja tällä on kiva leikkiä, mutta tekemisvaihe on tuskaisa käsivarren lihaksille ja hermoille.

Kaakaomuovailuvaha

(I Can Teach My Child -blogin ohjeella)

4 kuppia jauhoja

1 kuppi kaakaota

5 kuppia vettä

2,5 kuppia suolaa

6 rkl etikkaa

10 rkl öljyä

Sekoita kuivat aineet, lisää loput aineet. Keitä kattilassa keskilämmöllä, sekoita samalla. Tätä kestää tajuttoman kauan ja käsi väsyy ja hermot menee ja lupaat itsellesi, ettet enää ikinä tee muovailuvahaa itse etkä ainakaan sellaista, jota ei sekoiteta koneella. Lopulta mönjään tulee oikea koostumus, ja se on valmista siinä vaiheessa, kun ei tartu sormiin. Lopeta keittely ja sekoittaminen vihdoinkin, anna jäähtyä hetki, jotta voit vaivata taikinaa hetken. Anna jäähtyä loppuun vaikka keittiöpyyhkeen alla. Säilytä ilmatiiviissä pussissa tai rasiassa. 

HARKITSE VAKAVASTI RESEPTIN PUOLITTAMISTA. Ylimmässä kuvassa on permanenttussi paljastamassa mittakaavaa...

Mutta:

Säilyvyys ei ole parhaasta päästä mun mielestä... Tai koska jääkaapissa ollut setti on tahmainen, niin heitin sen pois. Ehkä se ois elpynyt jauhoilla tai jotain, mutta meni tuo nyt yhden huonon päivän pelastajanakin. Eli säilyvyys on sama kuin kaikilla muilla paitsi Jell-Olla, joka oli erittäin hyvä.

Mausteinen mustikkakku (sis. paljon kesäkurpitsaa!)

Mun tädillä on harrastus, nimittäin hän on tosi kova poimimaan mustikoita. Saatiin lahjaksi kaksi ämpärillistä herkullisia mustikoita, joten ensin oli luvassa perkaamista ja sitten reseptien etsintää... Mustikoiden perkaaminen on muuten ensin todella zen ja sitten ei enää ollenkaan.

Pakastettiin toki iso osa marjoista, mutta pakastinosan pienuudesta johtuen osasta tuli mehua, hilloa ja... MUSTIKKAKESÄKURPITSAKUIVAKAKKU. Kyllä, luit oikein (ja ehkä tuosta otsikostakin). Oltiin miehen kanssa kumpikin ensin hieman epäileviä. Mies epäili tätä pinaattimuffinssien tapaiseksi herkun katinappaukseksi, mutta maistamisen jälkeen suusta lipsahti aidon yllättynyt: "Tämähän on hyvää! Niinku banaanikakkua!" ja kuulemma töissäkään kaverit ei varmasti arvais, että kakussa on kesäkurpitsaa.

Resepti on Pinterestin kautta bongattu, löytyy All Recipes -sivustolta käyttäjältä Laujra. Päädyin tähän vaihtoehtoon lähinnä siksi, että aineet löytyivät kaapista...

Mausteinen mustikkakku

(Resepti All Recipes -sivustolta käyttäjältä Laujra)

3 munaa

2,5 dl öljyä, juoksevaa margariinia, sulatettua voita tms

3 tl vaniljasokeria

5,5 dl (!) sokeria

5 dl raastettua kesäkurpitsaa (noin yksi iso kesäkurpitsa)

7,5 dl jauhoja

1 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

1/4 tl ruokasoodaa

1 rkl kanelia

5 dl mustikoita

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhoita kaksi leipävuokaa (tai tee kuten minä: kastelet vähän leivinpaperia, ruttaat sitä ja laitat sen vuokaan). Raasta kesäkurpitsa.

Sekoita munat, öljy ja sokerit. Lisää sekaan kesäkurpitsa. Sekoita jauhot, suola, leivinjauhe, ruokasooda ja kaneli keskenään, lisää aiempaan seokseen. Kääntele lopuksi sekaan mustikat sen verran varovasti, etteivät kaikki hajoa.

Kaada taikina leipävuokiin, paista reilu tunti (noin 1 h 15 min taisi olla meillä), kunnes kakut ovat kiinteitä ja kypsiä. Hammas- tai cocktailtikulla voi kokeilla. Jos tikkuun tarttuu märkää, raakaa taikinaa, kakku on raaka. Muuten se on kypsä. Anna jäähtyä noin 20 minuuttia vuoassa ja ota sitten pois vuoasta jäähtymään loppuun. Kakku sopii varmasti mainiosti teen kanssa syysiltoihin!

Helmimadot

Meillä sataa vettä, joten on hyvä päivä siivota vähän askartelukaappia... joka on siis se paikka, johon kaikki epämääräinen roina tungetaan. Sieltä löytyi myös yhden leikin alku.

Nipsu ei ole yhtään diggaillut tästä hommasta, siis lajittelusta eikä myöskään pujottelusta. Nyt tyyppi kuitenkin innostui hommasta ihan valtavasti.

Tosin tää versio oli niin piece of cake, että samalla pystyi katsomaan telkkaria ihan hyvin.

Minä päättelin valmiit pötköt madoiksi. Ehdotin myös silmien liimaamista, mutta tyyppi ei halunnut. Ehkä pitää kokeilla uudelleen Nappimatoakin, jahka löydän sen jostain... No, osa askarteluhyllyistä on yhä siivoamatta.

Samaan aikaan toisaalla pikkuveljellä oli oma helmileikkinsä. Kaksi kippoa, joista toinen oli ensin tyhjä ja toinen täynnä helmiä. Touhussa kului aika mukavasti, ja lopuksi helmet oli hirveän ihana heittäen ropistella ympäri keittiötä.

Helmimadot:

isoja helmiä

helmien väriin sopivia piipunrasseja

astia helmille

(liimattavia irtosilmiä)

Pujottele piipunrassiin helmi pohjalle, "päättele" siistiksi (ja turvallisemmaksi). Kippaa helmet johonkin kippoon ja esittele idea leikkijälle. Päättele mato siistiksi piipunrassin tai helmien loputtua. Voitte myös liimata silmät valmiille madolle (tai piirtää ne tussilla).

* Homman voi toki tehdä ilmanvärilajitteluakin.

* Samalla tekniikalla voi tehdä lahjaksi korujakin.

Kaneliraparperimuffinssit

Meillä on raparperi pihalla, joten raparperiä on. Raparperit on miehen hommia, ja yhtenä iltana mies leikkasi kaikki raparperit. Päädyin etsimään reseptejä Pinterestistä. Ekana toteuttamislistalle pääsivät nämä kaneliraparperimuffinssit, joista tulikin miehen ykkösherkku. Minä itse olin ensin sitä mieltä, että kaneli vie raparperin makua outoon suuntaan, mutta kaikkeen tottuu. Ja muffinssit on kivaa vaihtelua piirakkaan ja kiisseliin ja varsinkin chutneyihin ja hilloon, joiksi meidän raparperit on tähän asti päätyneet lähes sataprosenttisesti. Syksyisiin iltoihin nämä varmasti sopii ihan loistavasti teen kaveriksi.

Kaneliraparperimuffinssit
(resepti Fine Cooking -sivustolta)

1 1/2  kuppia (n. 3,75 dl) pilkottua raparperiä
2 kuppia (n. 5 dl) jauhoja
3/4 kuppia (vajaa 2 dl) sokeria
2 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
1 kuppi (n. 2,5 dl) ranskankermaa (käytän itse 2 x Pirkan 150 g)
8 rkl juoksevaa (tai sulatettua ja jäähdytettyä) margariiniä
2 munaa
(Päälle kanelisokeria)


Pilko raparperit. Laita uuni lämpenemään noin 205 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet (listassa jauhoista kaneliin) keskenään. Sekoita märät aineet (listassa ranskankermasta muniin) keskenään. Lisää märät kuiviin aineisiin. Sekoita, mutta älä työstä liikaa, eli aineiden sekoittuminen riittää. Lisää raparperit.

Laita muffinssipeltiin paperiset vuoat. Jaa taikina vuokiin. Tällä tulee yksi pellillinen eli 12 muffinssia. Vuoat tulevat täyteen. Laita päälle kanelisokeria (alkuperäisen ohjeen 3 rkl sokeria ja 1/2 tl kanelia on minusta vähän liikaa).

Paista 205 asteessa noin 18-22 minuuttia, kokeile tikulla kypsyyttä. (Jos tikkuun jää ihan valuvaa taikinaa, muffarit on raakoja.)

*Onnistuvat nämä ilman muffinssipeltiäkin, mutta silloin muffarit todennäköisesti leviävät. Ilman paperisia vuokia kannattaa voidella pelti kunnolla.

Tuomas maalissa ja kylvyssä

Suosikkijuttuja pitää aina välillä tehdä uudestaan. Kulkuneuvojen maalaaminen ja peseminen on yksi N:n mielestä parhaita leikkejä.

Aikuisista leikki on hyvä, koska siinä aikuinen saa aikaa kylvettää rauhassa ensin pikkuveljen...

N tykkää katsoa YouTubesta Tuomas-veturista kertovia videoita, ja itse asiassa useammassakin tarinassa Tuomas käy pesulla. Kun pestiin Tuomaksen pää, niin lapsenkin hiustenpesu sujui helposti samalla vaahdotuksella.

Auto- tai junapesula

vettä sietäviä leluja

sormiväriä

pensseleitä, siveltimiä tms

kylpyvaahtoa muovikipossa

Anna leikkijälle maalia sopiva määrä (kaikki todennäköisesti menee - meillä on filmipurkin kokoisia maalitörppöjä) ja siveltimiä. Kun leikki alkaa olla valmis, esittele pesula. Kannattaa samalla pestä lattia, jos väriä on roiskunut tai mystisesti maalautunut ympäriinsä.

Toimii muuten varmasti myös kauneushoitolana barbeille/nukeille, mutta kannattanee testata ensin värin tarttuvuus hiuksiin...

Vesimaalaus

Joskus järjestettyyn leikkiin on joku syy... Kuten esimerkiksi se, että lapsi on kotiovella niin jätskissä, että vanhempi haluaa aikalisän, joka toivottavasti myös vähän puhdistaa lasta. Pari päivää sitten kävi niin. Onneksi muistin kaapissa olevan maalarisetin, jonka olen joskus hamstrannut leikkejä varten.

Pesuvadillinen vettä ja maalaritarvikkeita!

Ilmeinen idea oli maalata katuliituilut pois, mutta jonkun aikaa tohkeissaan maalattuaan N ideoi omia juttujaan.

Ensin N maalasi ihan kaikkeen "kesälomamerkin".

Kolmas homma oli kirjoittaa seinään kaikkia kesälomalla tehtyjä juttuja. Samalla muisteltiin yhdessä, mitä kaikkea onkaan tehty ja missä seikkailtu.

Mitä pikkuveli sitten puuhaili? No läiskytti ihan onnessaan.

Lisäksi pikkuveli treenasi kastelukannun täyttämistä. (Ja kyllä, osa bodyn selästä jäi kuivaksi.) Kylpy tuli tarpeeseen, ja isoveli maalaili vielä kylpyhuoneessakin...

Pompompurkki 2

Nipsun taaperovaiheessa pompompurkki oli yksi suosikeista. Laitoin sen talteen, johonkin hyvään talteen, ja nyt mies sai toteuttaa uuden version.

Uusi pompompurkki on tehty vispipuuropurkkiin ja siinä on kaksi reikää kahdelle eri kokoiselle pompomille.

Taapero on ihan ok innostunut, mutta pienempi kolo on ihan turha, koska hän ei ole tyhmä. Uudessa pompompurkissa on helppo ja vaikea kolo.

Pompompurkki

kertakäyttömuovipurkki

sakset tai mattoveitsi

pompom-askartelupalleroita

Leikkaa purkin kanteen pompomin mentävä kolo, anna purkki lapselle. Auta kannen avaamisessa ja sulkemisessa.

Suosittelen myös tsekkaamaan edellisen version, joka koostui kahdesta pizzerian salaattikiposta ja yhdestä kannesta... Tämä kahden kolon systeemi kun ei oli muutos, muttei ehkä kehitys.