Junaraiteilla on lunta!

Olin bongannut Instagramista @kaciart:in idean pumpulista lumena junaradalla. Eilen lähikaupassa muistin kassajonossa idean ja ostin pumpulia (tosin ei ollutkaan palloja, vaan levyä). Aamulla pohjustettiin leikkiä katsomalla YouTubesta Tuomas Veturia.

Nipsusta tämä oli kyllä ensin ihan liian jännää. Katseli keittiön puolelta ja kyseli pumpulista, miltä se maistuu ja tuntuu... Otettiin "lumi" junaradalta ja leikin autoilla siinä. Autot jäivät jumiin ja veturit tulivat pelastamaan niitä. Sitten Nipsu tuli tuomaan minulle autoja ja vetureita ja vaunuja, lopulta leikkikin vähän itse. Ei mikään iso hitti toistaiseksi, mutten yhtään yllättyisi, jos Nipsu huomenna ihan vaivihkaa leikkisi yksin tuttuja satuja.

P niinku Pisa

Pitkästä aikaa aakkoshaasteen parissa. Nipsu on jo pari päivää kulkenut Aapine-kirjan kanssa ja pyytänyt leikkiä. Loppuvuodesta tämä vähän jäi, kun meillä oli niin paljon kaikkea, mutta nyt on tylsistytty kotona oikein urakalla, joten tekemisiä alkaa olla ikävä. Tänään, kun mies oli lähdössä töihin, päätin pikakeksiä seuraavan kirjaimen piristämään pientä koti-ikävöijää.

Vuorossa oli P ja N tunnisti allaolevasta heti, mikä oli teemana...

Nimittäin P niinku Pisa! Nipsu tykkää rakennuksista, ja Pisan torni on myös Autot-leffojen Reippaat reissaajat -kirjassa. Mulla tuli Nipa-maailman P:stä mieleen eka Pisa, ja kirjoitin Pinterestin hakuun tower craft.

Leikkasin siis talouspaperirullan toisen pään vinoksi, ja sitten maalasimme sen yhdessä valkoiseksi. Ajattelin ensin, että tehdään yksityiskohtia mustalla tussilla, mutta jätettiinkin se noin. Alakuvassa auto on jäänyt jumiin Pisan torniin, ja Tuomas Veturi tulee pelastamaan (Autot 2 -mukaelma).

Omenakaramelliblondie

Aloitin uuden vuoden leipomalla. (Ois pitänyt hoksata kääntää tämä kuva jompaan kumpaan suuntaan kyljelleen, niin ois ollut ilmiselvemmin I see faces.) Pinterestissä törmäsin Salted caramel blondie -reseptiin, ja muutamien kokeilujen jälkeen olen muuttanut sen omenakaramelliblondieksi. Blondie on vaalea brownie, ja koska meillä tykätään browniesta ja sitruunablondiesta, niin tämä nimi on hyvä enne.

Idea on karamellikastikkeessa, jota pyöritellään taikinaan. Omenapalojen kanssa tämä sopii meidän makuumme siinä mielessä, että leipomus ei ole lopputulokselta tasainen, vaan makuvaihteluja löytyy joka haukussa. Makeaa tämä omenasta huolimatta kyllä on.

Omenakaramelliblondie

(mukaillen Add a Pinch -blogin reseptiä)

113 g voita tai margariinia

1 kuppi (2,5 dl) sokeria

1 muna

2 tl vaniljasokeria

1/4 tl suolaa

1/2 tl leivinjauhetta

1 kuppi (2,5 dl) jauhoja
2 omenaa

reilut 1/4 dl karamellikastiketta

Ensin karamellikastike: teen sen Add a Pinch -sivun ohjeen mukaan fariinisokerista ilman suolaa. Tiivistettynä 2,7 dl fariinisokeria ja 170 g voita/margariinia sulatetaan, levyn sammuttamisen jälkeen lisätään sekaan noin 3 dl kermaa - puolitetusta kastikkeestakin jää yli.

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Ota voi/margariini huoneenlämpöön. Kuori ja pilko omenat. Laita leivinpaperi noin 20x20 uunivuokaan tai jos olet viitseliästä tyyppiä, voitele vuoka.

Vaahdota voi/margariini ja sokeri. Sekoita mukaan muna, vaniljasokeri, suola, leivinjauhe ja jauhot. Lisää lopuksi myös omenat.

Levitä mönjä uunivuokaan. Laita päälle lusikalla karamellikastiketta. Ota grillitikku tai joku vastaava, pyörittele kastiketta taikinan sisään (varo pohjaa, jos on se leivinpaperi....). 

Paista noin 30 minuuttia, mutta tarkkaile aikaa, kun ilman omenaa oleva ohje suosittelee 20-25 minuuttia. Uuniin mennessä leipomus näyttää tältä, kypsän version näkee tuosta vähän ylempää. Leikata kannattaa vasta kunnolla jäähtyneenä. Kaveriksi voi tarjota tästä jäänyttä karamellikastiketta, jäätelöä tai ihan vaan juomista. Kummasti tämä katoaa meillä jääkaapista suhteellisen nopeasti...

Vaihtelua tähän saa suolalla, jota voi joko sulattaa karamellikastikkeeseen tai lisätä uunista otettaessa ripottelemalla pintaan.

Muokattu 09/09/14:

Lisätty ainesosiin omena, säädetty kuppien muuttamista deseiksi.

Muokattu 20/09/14:

Miks kukaan ei sanonut, että nuo desikäännöksethän on yhä ihan pielessä?! No nyt pitäis olla kunnossa.

Duplotehtävät

Yksi joululahjavärkkäyksistä on Duplo-tehtävät. Kids Activities -blogista olin bongannut Lego Puzzle Bookin, ja tämä on meidän versio siitä. Pian kolmevuotias leikkijä on ollut todella innostunut näistä.

Tarvikkeet:
Duploja (tai perus-Legoja, jos käyttäjä on isompi)
Kamera (tai tulostin, jos haluat käyttää näitä - parempana löytyy mm. Instagramista)

Valitse sopiva läjä Duploja/Legoja. Tee leikkijän tasoon sopivia mallirakennelmia ja kuvaa ne (toki voi myös piirtää!). Printtaa tai teetä kuvat. Pakkaa kuvat ja Duplot/Legot mukaan ja anna tehtäväksi tarpeen vaatiessa.

Hyvää joulua!

Vielä on ehtii jännittää, onko ollut kilttinä vai tuleeko lahjaksi vain lumiukon kakkaa.

Tässä on käytetty Tictac-karkkeja, mutta myös pienet vaahtokarkit käyvät.

Levollista tai ainakin iloista joulua!

Lisää poroja! Petteri Punakuono on nyt aikuinen!

Joulun aikaan kyläillessä on kiva viedä jotain pientä jouluviemistä... ja musta on monesti vaikea keksiä miehille lahjoja. Näin viime vuonna Pinterestissä kivan idean Life of a Modern Mom -blogista. Tänä syksynä löydettiin varastossa ollut kuumaliimapistooli, joten ostin Haaparannalta Herrljungan herkkuglögejä ja tein niistä Petteri Punakuonoja aikuisille.

Pulloporojahan voi tehdä mistä vaan nesteestä - LoaMM-blogissa oli olutta (kruunukorkin kans näyttää hyvältä!), mutta kyllähän ne Coca-Colankin värit tähän sopisivat... Nämä mallipullot on pieniä, 2,5 desilitraa vetoisuudeltaan.

Tarvikkeet:

Pullo jotain

piipunrassia

punainen pompom-askartelupallo

irtosilmät (kuten Tiimarin kuitissa lukee)

kuumaliimapistooli ja liimaa

sakset

Laita piipunrassi kahtia, laita keskikohta pullon kaulaan korkin alapuolelle, tulevan naaman keskikohtaan. Pyöräytä piipunrassi takana ympäri, taivuta päät ylös. Ota toinen piipunrassi, leikkaa se kahtia ja vielä uudelleen kahteen osaan. Pyöräytä osat kiinni sarvien yläosaan (kannattaa siis tehdä parillinen määrä näitä, toiset jää tällä mallilla jemmaan). Kuumaliimaa nenä ja silmät sopivan hupsuiksi.

Makeeta joulua, toivottaa Petteri Punakuono.

Pitkän tauon jälkeen täällä taas. Meillä on ollut varsin vilkas loppusyksy ja väkräilyjäkin pitää vähän salailla joulun takia, mutta tässä idea pieneen joulumuistamiseen: Petteri Punakuono -kortti. Idea on luonnollisesti Pinterestistä bongattu. Toteus vaatii aikuisen (ja/tai ison lapsen), mutta lapsesta nämä ovat tosi hienoja!

Missy Mac Creations -blogissa on ihan mallipiirros, jonka voi printata oman homman tueksi, mutta meillä nämä kortit (tägeistä huolimatta) toteuttanut mies leikkeli sarvet ihan fiiliksellä.

Tarvikkeet:

Paperia (tai kartonkia)

pyöreä tikkari

liimaa

silmät (tai kynä)

sakset

Taita paperi kaksin kerroin. Piirrä poron pää niin, että alaosa päästä on taitteen kohdalla. Jos haluat, voit taittaa paperin vielä uusiksi (tämä kohta tulee tikkarin tikun kohdalle, sarvien väliin), jotta saat pään ja sarvet symmetriseksi. Leikkaa poron suun kohdalle pieni kolo, jotta saat tikkarin tikun ulos sitä kautta. Kortti on helpointa kirjoittaa tässä vaiheessa! Leikkaa nenälle sopiva kolo (meillä on minikokoisia Chupa Chupseja, joista käytettiin mansikka- ja kirsikkatikkarit). Pujota tikkari suukolosta oikealle kohdalle, liimaa paperin sisäpuolet toisiinsa. Liimaa lopuksi porolle liikkuvat silmät tai piirrä sopivat piirteet. Myös huovasta leikattu kieli roikkumassa on hauska ja poromainen lisä.