Kukkahattu-Percy ja muut YouTuben muovailuvahajunaleikit

Lapseni rakastaa iPadia, ja erityisesti YouTubea. Tällä hetkellä yksi suosikkijutuista on Tuomas Veturi + muovailuvaha -aiheiset videot... Kaikkea ihmiset tekeekin. Ja katsoo.

Yksi Nipsun suosikeista on tämä video:

Instagramista bongasin yhden seuraamani tyypin leikkineen lapsensa kanssa näitä muovailuvahahommia, joten päätin, ettei junat hajoa... (No okei - ei otettu Brion puujunia eikä patterikäyttöistä Tuomasta, Percy eli Pekka on valmiiksi rikki.)

Isi teki Percylle kukkahatun.

Sitten Percy meni saippuavaahtotunnelista kunnes hattu tippui eikä enää kiinnittynyt.

Toinen leikki-idea on piilottaa junat kokonaan muovailuvahaan ja laittaa niille silmät (joko muovailuvahasta tai irtosilmät). Tehtiin sitäkin vähän, mutta en ehtinyt saada kuvaa, kun oli muita avustustehtäviä niin runsaasti... Mutta YouTubesta selviää kyllä juju.

Muovailuvahanakkikastike (aka saksitreeni)

Nyt kun sitä muovailuvahaa ehkä on, niin mitäs sillä vois tehdä? No vaikka mitä! Tein talvimuovailuvahan lennettyä roskiin uuden, vaaleanpunaisen vanilliinisokerilla tuoksutetun (testi-)muovailuvahan. Siitä tehtiin nakkikastiketta, joka on Nipsulle uusi ja eksoottinen ruokalaji...

Minä muotoilin muovailuvahasta nakkeja, ja Nipsu pääsi harjoittelemaan saksihommia. Ne vaativat vielä harjoittelua - Nipsu haluaa itse, ja ihan itse ei saa, joten se siitä sitten. Pienen neuvottelun jälkeen päästiin kuitenkin harjoituksissa alkuun.

Nakkikastike on yllättävän monivaiheinen homma. Ensin leikataan nakit paloiksi ja laitetaan palat kattilaan.

Sitten nakkipalat kaadetaan takaisin työskentelyalustalle ja kaulitaan.

Sitten kaulitut palat (vähän jäykillä) pihdeillä takaisin kattilaan.

Tarvikkeet:
Muovailuvahaa
Keittiövälineitä
Sakset

Muovaile jotain leikkiin sopivia "ruokia" (esim. banaani voisi muuten toimia, keltaisella väriaineella saisi värin ja halutessaan vaikka sitruunaa tuoksuksi!), anna leikkijälle välineet ja maistelkaa lopuksi herkkuja. Muista valvoa saksiharjoitteluja, samoin haarukka- ja veitsitreenejä.

Muovailuvahaleikkien hyödyistä voit lukea The Imagination Treen sivuilta.

Maailman paras muovailuvaha

Kaikki hupsuttelut eivät todellakaan ole hittejä, mutta onneksi jotkut ovat. Superykkössuosikki on Imagination Treen Best Ever No-Cook Playdough. Ollaan aiemmin tehty Jell-O:sta muovailuvahaa, ja se kesti puolisen vuotta (tai kai olisi kestänyt pitempäänkin jauhoa lisäilemällä). Se tuoksui ihanalta, mutta huonosta säilyvyydestä huolimatta tämä on kyllä ehdoton voittaja: helpompi, miellyttävämpi koostumus, halvempi, nopeampi jne. Oikeastaan ajattelin jossain vaiheessa, etten oikeastaan jaksa lähteä tälle kotitekoisen muovailuvahan linjalle, mutta tätä saa kerralla niin paljon, että vähän erilaiset projektit on mahdollisia kuin pienten purkkien kanssa.

Muovailuvahan nähtyään Nipsu innostui: "Tämä on jäätä!" Mönkijä jäi kiinni, Martti tuli pelastamaan. Vauva värkkäsi vähän aikaa työkalujen kanssa, muttei oikein jaksanut innostua... Hän on todella kiinnostunut leipomisesta ja tämä taikina oli paha pettymys näkkärien ja sämpylöiden jälkeen.

Nipsu kysyi, voiko muovailuvahan ottaa junarataleikkiin ja miksipä ei, kun koostumus oli niin hyvä. Ensin hän teki nurmikkoa radan varteen.

Luonnollisesti radan viereen piti tehdä Big Ben. Tästä kuvasta muuten näkyy tämän muovailuvahan sotkumäärä, eli nyhtäessä tuli pieniä kuivahkoja palasia, jotka tarttuivat isommalla köntillä tuputtamalla takaisin. Äitikin tykkää siis.

Sitten alkoi pitkä projekti; Nipsu nyhti muovailuvahasta pieniä palasia ja päällysti niillä junarataa. Olin todella hämmästynyt (ja iloinen) hänen sitoutumisestaan projektiinsa... Hiljaa työskennellen hän leikki tällä muovailuvahalla yhteensä kaksi tuntia. Mielettömän hieno saavutus mielestäni. Leikin tavoite oli se, että Pasi-veturi (aka Pekka) sai työntää lumen edellään. Pekan siivottua lumet radalta Nipsu päällysti radan uudelleen raitiovaunua varten.

Helppo kotimuovailuvaha

(Ohje suomennettu ja muokattu Imagination Treen ohjeesta)

2 kuppia (n. 5 dl) jauhoja

1 kuppi (n. 2,5 dl) suolaa

2 rkl öljyä

2 rkl leivinjauhetta

reilut 1,5 kuppia (n. 3,75 dl) kiehuvaa vettä

halutessasi elintarvikeväriä, aromia ja glitteriä

Laita vesi kiehumaan kattilaan tai vedenkeittimeen. Sekoita jauhot, suola (jota taisin itse laittaa vahingossa vain puolet...), leivinjauhe ja ja öljy isossa leivontakulhossa. Sekoita lusikalla sekaan kiehuva vesi. Taikinasta tulee tosi tönkköä, sävy on kellertävä. Halutessasi voit lisätä tässä vaiheessa elintarvikevärin, aromin ja glitterin - meidän muovailuvahassa on sinistä väriainetta, turkoosia glitteriä ja piparminttuaromia. 

Tässä vaiheessa tekijällä on epäilys suurimmillaan, mutta ei hätää. Anna jäähtyä hetki ja vaivaa käsin. Musta oli oikeastaan kiva, kun en ollut saanut elintarvikeväriä (tai mitään) sekoittumaan kunnolla tuossa aiemmassa vaiheessa, niin nyt näki vaivauksen hyödyn värien leviämisenä. Malta vaivata, kunnes muovailuvaha on täydellistä. Taisin itse laittaa vähän enemmän vettä kuin reseptissä, eli tässä vaiheessa voi vielä ihan hyvin säätää koostumusta. Kannattaa kuitenkin ensin vaivata jonkin aikaa, koska koostumus muuttuu vaivatessa epämääräisen kuivasta täydelliseksi muovailuvahaksi.

Imagination Treen ohjeen mukaan tämä säilyy kuukausia ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa, mutta minä en ole saanut tällä reseptillä tehtyä muovailuvahaa säilymään... Säilyttäessä tästä tulee karseeta tahmalähmää, eikä jauhojen lisääminen auta. Jos joku keksii ratkaisun, niin saa tietysti vinkata! Kaikesta huolimatta tämä on hyvä hätäapupikapikamuovailuvaha, joka on tosi miellyttävä ekalla leikkimisellä.

Junamäkihyppyä!

Play Trains -blogissa oli ajankohtainen leikki-idea: mäkihyppyä junille! Ihan just hyppää Julia Kykkänen Sotshissa ja samaan aikaan Tuomas Veturi meidän olohuoneessa.

Kilpailijat rivissä.

Äänimuistipeli eli kasa erilaisia rytmimunia

Vauva on hirveän hyvä alibi. Joskus vanhemman pitää uhrautua syömään take away -ruokaa, joskus suklaamunia, jotta lapsi saa kehittäviä leluja. Tästä leikistä on kiittäminen ystävääni E:tä, jota julkeasti kopioin tekemällä äänimuistipelin. 

Äänimuistipelin idea on simppeli: tarvitaan samanlaisia, vaikeastiavattavia purkkeja, joihin kätketään ääntä tuottavia juttuja. Sitten lapsi voi heilutella niitä pareja etsien. Tämä toimii parivuotiaalle muutamalla parilla, vauva heiluttaa tyytyväisenä mitä tahansa sen kummempia miettimättä (köyh idearikkaan rytmimuna).

Tarvikkeet:

Parillinen määrä tyhjiä purkkeja (meillä Kindereistä, kiitos esikoisen)

parillinen määrä erilaisia äänentuottajia (meillä amaranttia, kulkuset, nopat, riisiä?)

Tyhjennä (ja putsaa tarvittaessa) purkit. Lisää äänikamat purkkeihin, sulje purkit. Heiluttele, esittele isommalle lapselle muistipeli-idea.

Punajuuripesto

Meillä on uusi hurmaava (aikuisten) herkkuruoka: punajuuripesto! En edes muista, miksi googlailin punajuurireseptejä - varmaan oli ostettu terveyshenkisinä ihmisinä punajuuria kaupasta odottamaan pilaantumista jääkaappiin... Törmäsin Kädenvääntöä-blogin punajuuripestoreseptiin, ja siitähän tuli herkullista. Itse asiassa niin herkullista, että tehtiin sitä poikasen synttäreille hodaribaarin kasvisvaihtoehtoon.

Punajuuripesto

(Muokattu Kädenvääntöä-blogin reseptistä)

1-2 punajuurta

1 yksikyntinen valkosipuli

1 dl pinjansiemeniä

1 dl oliiviöljyä

0,5 dl parmesaania raasteena tai lastuina

pippuria

Keitä punajuurta tunti, ehkä vähän enemmänkin. Tämän voi tehdä myös edellisenä päivänä, jos silloin on paremmin aikaa.

Pilko valkosipuli, paahda pinjansiemeniä ja valkosipulia kuivalla pannulla. Pinjansiemenet kuulemma palavat helposti, joten kannattaa sekoitella koko ajan. Kun niistä irtoaa rasvaa (kiiltelee) ja väri muuttuu vähän, olet valmis. Kippaa herkut heti lautaselle tai muuhun astiaan, ettei kuuma pannu jatka paistamista ja mokaa koko hommaa.

Kuori ja pilko punajuuri. Laita kaikki yhteen astiaan, surauta sauvasekoittimella mössöksi ja nauti esimerkiksi tuorepastan kanssa. 

Punajuuripesto säilyy jääkaapissa ilmatiivissä purkissa noin viikon, kun otat sitä aina puhtaalla lusikalla.

Sydänkranssi

Ystävänpäivä on ihan kohta täällä. Näin Suomesta katsottuna Pinterestin juhlapyhäintoilu on välillä omituista - halloweenit ja kiitospäivät ja ystävänpäivät on siellä ihan hössötyspäiviä, tosin vuosi vuodelta intoilu lisääntyy Suomessakin. Me tehtiin joululahjoiksi sydänkransseja, The Imagination Treen sydänmobilen innoittamina. Nämä sopivat mainiosti myös ystävänpäivään, ja taidetaankin tehdä kotioveen yksi tällainen.

Ensin pitää leikata sydän pahvista. Meillä taisi olla apuna iso piparimuotti. Tehtiin pohjia tuplamäärä, liimattiin kaksi vastakkain.

Käytettiin maalaamisessa sormivärejä (koska ne on tehokkaita ja me laiskoja). Mies ja teini tuputtelivat, pienempi tykkäsi enemmän pensselistä, kun ei halua sormien sotkeentuvan ollenkaan. Tällainen maalaaminen oli hänestä selvästi kivaa puuhaa, kun oli selkeä tavoite ja hyvä lopputulos oli saavutettavissa (vrt. piirtäminen, joka on vähän haastavaa).

Leikkijän päätehtävä, narun pyörittely, ei yllättäin ollutkaan hänestä yhtään kivaa. Kaikista parhaiten hänet sai motivoitua siihen piilottamalla narukerän sisään hämähäkin, joka tarvitsi apua seitin luomisessa...

Tarvikkeet:
Jämä-/pakkauspahvia
Mattoveitsi ja/tai sakset
maalia
liimaa
narua/lankaa
(kulkuset tai muuta koristeita)

Piirrä pahviin sydän ja sen sisälle toinen, leikkaa irti. Tämä vaihe on hyvä tehdä aikuisen (tai ison lapsen aikuisen valvonnassa). Paksusta pahvista oli aikuisellekin haastava homma saada siisti. Jos haluat tehdä tuplapaksun, käytä valmista versiota mallina toisen piirtämisessä. Kannattaa muuten suunnitella niin, että mahdollinen tekstipuoli liimautuu toiseen tekstipuoleen, ettei tarvitse saada pahvissa olevaa tekstiä piiloon (mistäköhän tiedän...). Erityisesti, jos kyseessä on kiiltäväpintainen pahvi.

Maalatkaa pahvit. Pensseli on kiva tarkkuusharjoitus, tuputus on nopea, sormillakin onnistuu. Liimatkaa yhteen, kun maali on kuivunut.

Langasta/narusta kannattaa leikata lyhyehkö pätkä, jonka lapsi pystyy vielä hallitsemaan. Toisaalta lankojen päättely on haastavaa (jos haluaa tehdä kaksipuolisen kranssin eli päättelee ne sullomalla langan päät pahvin koloihin), joten tuollainen narukeräkin on aika kiva juttu. Ja tosiaan - meillä vähän alle kolmivuotias oli kiinnostunut enemmän narukerähommasta kuin pyörittelemään pitkää lankaa yhtään mihinkään.

Lankaa/narua/kerää siis pyöritetään pahvin ympäri, kunnes kaikki naru on kadonnut. Sitten vain uutta pätkää kehiin. Meillä aikuinen auttoi liikuttamaan sydäntä, ettei kaikki mennyt yhteen läjään.

Tuossa alakuvassa on yksi kransseista miehen ja pojan lopetettua työnsä. Ylimmässä kuvassa on sama kranssi sen jälkeen, kun äiti vähän viimeisteli sitä... Eli päättelin langat siistimmin ja lisäsin kulkuset roikkumaan. Nuo kulkuslangat on pyöritelty ihan samoin kuin kaikki muukin, ja se roikkuu tuossa "irrallaan", eli lanka on vain pyöritelty pari kertaa ympäri. Näin ystävänpäivän alla kranssiin voi lisätä jotain ihan muuta, vaikka nimikirjaimia tai sydänpiparimuotit.