21.9.2013

C niinku... ööh... ce ciitä?

Aapine-sarjassa seuraavana oli C. C on kyllä suomessa suhteellisen turha kirjain. Tai siis täysin turha! Oikeastihan kaikki c-sanat voisi suomentaa tai edes kirjoittaa suomen mukaan. Mutta ei, aakkosissa se on, vaikkei lapsi tunne edes Cokista (ja Autotkin on Autot).


Ajattelin tehdä suolakirjoitusjutun, mutta koska mulla oli vanhentunutta mannapuurojauhoa (tms), niin ajattelin käyttää sitä. Kaadoin purkin kulhoon ja eihän siihen mitään voinut piirtää, kun sitä oli niin syvästi... Joten tein aistilaatikon. Pohjalla mannapuurojyviä, muffarivuoissa pikakahvia, quinoaa ja pastaa. C:n sisällä on kaakaota.


Viisi sekuntia leikin aloittamisen jälkeen näytti tältä.


Kymmenen sekuntia leikin alkamisen jälkeen näytti tältä, leikkijä oli jo poistunut paikalta.

Mitä tästä opimme? Leikkijä ei tajua aistilaatikoita, ehkäpä siksi, kun se on niin päämäärätöntä touhua. Että josko jotain muuta jatkossa, tai sitten näissäkin täytyy olla joku tehtävä. Nyt hän pitää tehtävänä purkamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti